The Poet of Finland – Käsiohjelma

Kun ohjaaja Riikka Oksanen pari vuotta sitten kysyi, olinko lukenut Tuula-Liina Variksen romaanin Kilpikonna ja olkimarsalkka ja haluaisinko alkaa suunnitella sen pohjalta näytelmää, vastasin heti kyllä. Muistin jäljen, jonka kirja minuun jätti, kun sen tuoreeltaan 18-vuotiaana luin. Silloin 90-luvulla Saarikosken vaimot tai näiden epätoivo eivät minua juuri kiinnostaneet, taide ja runous ja Saarikoski sitäkin enemmän. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin luin romaanin toisin.

Päädyin jälleen lukemaan myös Pentti Saarikoskea, jonka Nuoruuden päiväkirjat olivat lempikirjani 14-vuotiaana, ja Hannu Salamaa ja Jorma Ojaharjua. (Useampaan kertaan huomasin miettiväni, miksi Salaman, Ojaharjun ja Saarikosken omaelämäkerrallinen proosa ja avainromaanit jäävät vaille mainintoja nykyisessä autofiktiokeskustelussa, ehkä miesten teokset luetaan yhteiskunnallisina kannanottoina niiden intiimiyden asteista riippumatta.) Näiden teosten kautta tunsin äkkiä oivaltavani jotain siitä tilasta, siitä konkreettisesta paikasta, josta Tuula-Liina Varis Kilpikonnassa ja olkimarsalkassa kertoo. Sukupuolen performoinnin vaade rivoon tai groteskiin äänimaisemaan liitettynä liikutti ja provosoi minua. En voinut kirjoittaa romaanin dramatisointia, oli tehtävä jotain muuta.

Hannu Salama mainitsee Legenda jo eläessään –sarjan kirjassaan, että Pentti Saarikoskella oli tapana kuvata itselaukaisijalla omaa erektiotaan, imartelevista kuvakulmista, ja esitellä näitä valokuvia kapakoissa kaikille halukkaille ja vähän muillekin. Tämä ajan henkeen linkittyvä detalji käynnisti näytelmän kirjoitusprosessin. Syntyi liuta iloisia ja törkeitä kohtauksia, joista osa päätyi esitykseen.

The Poet of Finland ei ole dokumentti eikä se esitä väitteitä todella eläneistä tai elävistä ihmisistä. Haen teokseen sitä fiktion ja tunteen totuutta, jolle yleisö antaa elämän.

Sydämellinen kiitos Tuula-Liina Varikselle, joka iloisesti nauroi puhelimessa tammikuussa 2024, kun kerroin, minkälaisen näytelmän aioin kirjoittaa.

Aina Bergroth

Minua kiehtoo tässä teoksessa erityisesti se, miten kahden ihmisen välille voi vähitellen normalisoitua täysin käsittämättömiä asioita osaksi arkea. Pienin, lähes huomaamattomin askelin ihminen voi venyttää rajojaan sen suhteen, mikä on hyväksyttävää. Samalla myös ympäristö, muut ihmiset, yhteiskunta, rakenteet ja sanattomat sopimukset, mahdollistavat tämän tapahtumisen. Toisaalta minua kiinnostaa se, miten yksilön psykologiaan vaikuttaa se, että hänet nostetaan erityisyksilön asemaan. Asemaan, jota kukaan ei lopulta voi kokea lunastavansa.

Siksi teos on minulle intiimin tarinan ohella vahvasti yhteiskunnallinen: se kysyy, millaisissa rakenteissa elämme ja millaisia asioita olemme valmiita hyväksymään osaksi yhteistä todellisuutta.

Työskentely tämän työryhmän kanssa on ollut valtavan onnellista. Tämän teoksen parissa olemme saaneet mahdollisuuden tutkia paitsi tarinan sisältöjä myös teatterillisen ilmaisun rajoja. Koen tärkeäksi, että teatteritaiteen kentällä uskalletaan kokeilla ja yhdistellä monitaiteellisesti elementtejä, jotka yhdessä muodostavat kiehtovan kokonaistaideteoksen.

Ohjaaja
Riikka Oksanen

Näytelmän kirjoittaja Aina Bergroth

Ohjaaja ja esitysdramaturgi Riikka Oksanen

Lavastaja Janne Vasama

Valo- ja videosuunnittelija sekä -ajaja Ville Mäkelä

Äänisuunnittelija ja -ajaja Jussi Kärkkäinen

Klassisen taidemusiikin ohjelmiston suunnittelu Johanna Isokoski

Koreografi Markku Haussila

Pukusuunnittelija Tiina Kaukanen

Maskeeraussuunnittelija Pia Malmberg

Tuotantojärjestäjä ja tarpeistovastaava Tiiu Poikonen

Näyttämötyöntekijä Verne Viitala

Lavasterakentajat: Vastaava näyttämömestari Aatu Jääskeläinen, Timo Nyyssönen ja Emil Alfström

Tekniset pystyttäjät Aleksi Kallio, Veini Laakso ja Kasper Lampela

Ompelija ja pukuhuoltaja Elina Tuomisto 

Vastaava tuottaja Hanna Roisko

Apulaistuottaja Pinja Packalén

Myynti- ja asiakasvastaava Teija Alaraappana

Teatterisihteeri Katri Turtia

Valokuvaaja Mitro Härkönen

Trailerin tekijät Noa Korhonen ja Myrsky Virmavirta

Graafinen suunnittelija Kristian Lehtomaa (2025) ja Tero Ahonen (2026)

Esitystekstitysten kääntäjät Sarka Hantula, englanti. Ulrika Repokari, selkosuomi

Tekstittäjät Julia Kiljander ja Reeta Manninen

Narikassa & kahviobaarissa Okko Alanne,Joonatan Ala-Könni, Aarni Auvinen, Jussi Karlstedt, Juri Kauhanen, Julia Kiljader, Hanna Koskinen, Inkeri Küttner, Ruut Küttner, Niilo Lahtinen, Aarni Lauronen, Reeta Manninen, Eufrosyne Mustakallio, Petros Papadopoulos, Sara-Maria Pirhonen, Jani-Matti Pärkkä, Sylvia Ropponen, Annikki Ruuskanen, Ella Siltavuori, Liina Sivonen, Heidi Toivonen, Beata Untola, Sami Uolamo, Ilona Vienonen, Iitu Virmavirta ja Myrsky Virmavirta (vastaava)

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo).

Lauri Maijala, Pauli Molnár / Intersonic Oy, Mikko Roiha,  Iira Halttunen, Reeta Manninen, Hanaholmen, Folks Hotel Konepaja, Hobo Hotel, Sokos Hotel Torni

Tuula-Liina Varis s. 1942 

Kirjailija ja toimittaja
Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja 2009-2014

Teoksia mm. Esiäiti kellarissani ja muita juttuja (1993), Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994), Peili ja ikkuna (1996), Maan päällä paikka yksi on (1999), Pikku naisia (2000), Rakas (2002), Vaimoni (2004), Toshiro Mifunen tiikeri (2005), Ihmisen paikka: kirjoituksia 2000 -luvulta (2006), Irma (2008), Kaksi kesää, kaksi kirjaa – ja se kolmas (2010), Muotokuvamaalarin tytär (2010), Että tuntisin eläväni (2013), Naisen paras ystävä (2014), Huvila (2016), Sattunut syntymään (2020)

Palkintoja mm. Pohjois-Karjalan liiton journalistipalkinto (1988), Valtion tiedonjulkistamispalkinto (1995), Runeberg-palkinto (2000), Vuoden johtolanka -palkinto (2005), WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnuspalkinto (2011), Pro Finlandia -mitali (2019)

Pentti Saarikoski (1937-1983)

Runoilija, suomentaja, prosaisti ja esseisti

Tuotantoon kuuluvia teoksia mm. Runoja (1958), Toisia runoja (1958), Runot ja hipponaksin runot (1959), Nenän pakinoita (1960), Maailmasta (1961), Mitä tapahtuu todella? (1962), Ovat muistojemme lehdet kuolleet (1964), Runoja 1958-1962 (1964), Kuljen missä kuljen (1965), Punaiset liput (1966), Ääneen (1966), Laulu laululta pois (1966), Aika Prahassa (1967), En soisi sen päättyvän (1968), Kirje vaimolleni (1968), Katselen Stalinin pään yli ulos (1969), Onnen aika (1971), Alue (1973), Eino Leino – Legenda jo eläessään (1974), Ihmisen ääni (1976), Tanssilattia vuorella (1977), Tanssiinkutsu (1980), Asiaa tai ei (1980), Euroopan reuna (1982), Hämärän tanssit (1983)

Suomennoksia mm. Homeros, Herakleitos, Sapfo, Euripides, Platon, Ksenofon, Aristoteles, Theofristo, James Joyce, Henry Miller, J.D. Salinger, Saul Bellow, Philip Roth, Allen Ginsberg, Henrik Ibsen, Gunnar Ekelöf, Göran Sonneri, Italo Calvino
Palkintoja mm. Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1963, 1966, 1970, 1973, 1981 ja 1982, Kääntäjien valtionpalkinto vuosina 1970, 1973, 1982. Kalevi Jäntin palkinto (1959), Kariston proosapalkinto (1961), Tammen kääntäjäpalkinto (1962), Kirjailijaliiton palkinto (1963), Mikael Agricolan palkinto (1966), Otavan kääntäjäpalkinto (1970), Pro Finlandia (1973), Aleksis Kiven palkinto (1974), WSOY:n kääntäjäpalkinto (1974), Suomen Kulttuurirahaston palkinto (1975), Sokeain kuunnelmapalkinto (1981)

R. Strauss: Wie erkenn’ ich mein Treulieb
R. Strauss: Sie trugen ihn auf der Bahre bloss

laulusarjasta Drei Lieder der Ophelia

R. Hahn: À Chloris
R. Hahn: Nocturne
R. Hahn: L’Énamourée

Pianisti: Tuula Hällström

Äänittäjä: Miikka Huttunen @ Sonic Pump Studios

LAULUJEN KÄÄNNÖKSET

How shall I know my true love (Wie erkenn’ ich mein Treulieb)

(William Shakespeare)

How shall I know my true love

From others now?

By his cockle hat and staff

And his sandal shoes.

He is dead and long gone,

Dead and gone, lady!

At his head green grass,

At his feet a stone. O, ho!

On his shroud white as snow

Many sweet flowers mourn.

They’ll go wet to the grave, alas,

Wet with love’s showers.

They carried him naked on the bier (Sie trugen ihn auf der Bahre bloss)

(William Shakespeare)

They carried him naked on the bier,

Alas, alas, the dear one!

Many a tear dropped in the grave—

Farewell, farewell, my dove!

——————————————-

—and will he come never more?

He is dead, ah woe!

To your deathbed go,

He will come to you never more.

laulusarjasta Drei Lieder der Ophelia

To Chloris (À Chloris)

If it is true, Chloris, that you love me,

And I understand well that you do

I do not believe that even kings themselves

Possess a happiness equal to mine.

How unwelcome death would be,

To come and exchange my fortune

For the bliss of the heavens!

All that is said of ambrosia

Does not touch my imagination

Compared to the grace of your eyes.

(Käännös: Julien Mignon)

Nocturne

Upon your pale breast, my heart sleeps

A sleep as sweet as death!

Exquisite death…

Fragrant death!

At the breath

Of my beloved,

Upon your pale breast…

My heart sleeps…

(Käännös: Julien Mignon)

The Enamored woman (L’énamourée)

They say, my dove,

That you dream, still dead,

Beneath the stone of a tomb;

But for the soul that adores you,

You awaken, revived,

Oh pensive beloved!

By the white starry nights,

In the whispering breeze

I caress your long veils,

Your moving hair,

And your half-closed wings

Which flutter over the roses.

Oh delights, I breathe

Your divine blonde braids;

Your pure voice, this lyre,

Follows the wave upon the waters

And, sweetly, brushes them

Brushes them sweetly,

Like a swan mourning itself!

(Käännös: Julien Mignon)

Teatterinjohtaja

Taiteellinen henkilökunta

Tuotannollinen henkilökunta

Tekninen
henkilökunta

Näyttämöt

Hesari
Helsinginkatu 25, 00510 Helsinki

Suokki
Suomenlinna B 47, 00190 Helsinki